Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kalle lukee lakia, päätösjakso: Laki määrää näkövammaisen keräämään opaskoiransa jätökset

Lisätty 31.03.2019

Marraskuussa aloittamani kirjoitussarja tulkoon nyt päätökseensä. Seitsemän viikon tauon pidin tästä lain lukemisesta, kun isäni siirtyi ajasta muistoihin. Nyt on kuitenkin aika saattaa sarja päätökseen.

Käsittelen tällä kertaa kahta lakia. Ensin syyniin joutuu vanhin säädös ajantasaisesta lainsäädännöstä eli Rakennuskaari, joka on päivätty 1.1.1734. Toisena tarkastelen järjestyslakia siltä osin, mitä säädetään sen pykälässä nimeltä Koirakuri.

Aloitin tutustumisen tulevaan työtehtävääni, lakien säätämiseen, käymällä läpi Suomen toiseksi vanhimman lain, jonka suhteen jo otsikossa ihmettelin Mitä Puolanmaan Zsaari tekee Suomen rikoslaissa? Nyt on aika kahlata läpi se vanhin säädös.

Tiesittekö, että jakamattomalle sikolaitumelle rakentaminen olkoon kylänmiesten suostumuksen varassa? Näin säädetään Rakennuskaaren toisessa luvussa. Ensimmäinen luku on kumottu vuonna 1916, joten hypättiin heti tähän lukuun nimeltään Miten talonasemalle on rakennettava, jossa 5§:ssä selkeästi määrätään:

--

Jos joku tahtoo muuttaa ja rakentaa jakamattomalle kylän maalle tahi sikolaitumelle ja sen sijaan jättää talonasemansa yhteiseksi, niin olkoon se kylänmiesten suostumuksen varassa.

--

Samassa luvussa kylänmiehet myös määrätään osoittamaan uuden talonaseman puretulle tai palaneelle talolle sellaisessa kylässä, ”jossa talonpojat ovat rakentaneet liian likelle toisiansa”. Vaikuttaa taas pahasti siltä, että edelliset lainsäätäjät ovat keskittyneet liikaa muuhun kuin lakien ajan tasalla pitämiseen..

Lain kolmas luku kattaa kaksi pykälää autiokylästä. Vaikea näistäkään on löytää yhtymäkohtia nykyhetkeen.

Neljäs luku on käsitellyt teiden ja ojien tekoa, mutta siitä tekstit on jätetty pois jossain historian vaiheessa.

Luku viisi on nimeltään ”Laillisesta suojelemisesta, sulkemisesta ja aitaamisesta”. Tässä luvussa hyvinkin monen pykälän tekstit on jätetty pois, mutta löytyypähän Suomen lainsäädännöstä vielä kolmen talarin sakkorangaistus! Tässä 8§ kokonaisuudessaan:

--

Joka ilkeydestä ja vallattomuudesta hakkaa rikki, repii maahan taikka turmelee veräjän tahi aidan, korvatkoon vahingon ja vetäköön sakkoa kymmenen talaria. Jos hän muutoin rikkoo tahi repii, vetäköön sakkoa kolme talaria. Joka heittää aidaksia maahan toisen aidasta, vetäköön sakkoa markan jokaisesta aidaksesta. Joka hakkaa poikki seipäitä, niin että aita siitä tulee vialle, vetäköön sakkoa jokaisesta parista talarin ja korvatkoon vahingon. Sen, joka aitaa varastaa, käyköön niinkuin Rikoskaaressa säädetään. Olkoon myös kaikesta kaksinkertainen sakko siltä ajalta, jolloin pelto ja niitty ovat suljettuina pidettävät.

--

Seuraavaksi nostan esiin 7 luvun: ”Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä”. Tiesitko edes, että jokaisessa talossa on Suomen lain mukaan oltava kaksisataasalkoinen humalisto! Jos näin ei ole, niin nimismiehen tehtävä on ottaa sakko ennen Tuomaanpäivää. Ja mikäli nimismies tämän laiminlyö, ”maksakoon itse”.

Nimismies -nimikkeet lakkautettiin aikanaan ilmeisen hyvästä syystä. Ammattikunta taisi näet olla aika monta taleria kruunulle pystyssä…

Ehkäpä ei ole nyt syytä lukea tätä lakia kovin tarkoin pidemmälle enää. Teksti on huvittavaa ja antaa jo riittävästi todistetta sille, että minulle olisi tarvetta lainsäätäjän hommissa. Vaikka helmiä vielä riittäisikin, kuten: 12 luku: Miten sikoja saa terhometsään laskea tai 29 luvun 1§:

--

Miten huoneita on kaupungissa rakennettava ja kunnossa pidettävä, niin myös mitä muutoin kaupungin hyödyksi ja kaunistukseksi on vaarinotettava, siitä on erittäin säädetty. Kuninkaan käskynhaltija pormestarin ja raadin kanssa pitäköön siitä huolen.

--

Järjestyslaki

Toisena lupasin raottaa lakikirjaa hieman Järjestyslain kohdalta. Tämä säädös tuli voimaan vuonna 2003, korvaten kuntien omat järjestyssäännöt. Lukukokemustasi ajatellen en ala käymään tätä tuoreehkoa lakia läpi muuta kuin sen osalta, mitä säädetään 14 §:ssä nimeltään Koirakuri.

Pykälässä määrätään, että koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huoli:

-          1) että koira on kytkettynä taajamassa,

-          2) ettei koira pääse kytkemättömänä paikkoihin, jonne ei saa päästä ja

-          3) ettei koiran uloste saa jäädä ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Tähän saakka kaikki on hyvin, kunnes seuraavaksi määritellään vapautuksia edellisiin. Siinä näet mm. liikuntavammaisen avustajakoira sekä näkövammaisen opaskoira vapautetaan kohdista 1) ja 2). Eli vuonna 2003 lainsäätäjät ovat viisaudessaan päättäneet, että näkövammaisen olisi kerättävä opaskoiransa jätökset!

Eikä tässä vielä kaikki: samassa pykälässä määrätään, että nuo kohdat 1) ja 2) koskevat myös hevosta ja soveltuvin osin muuta lemmikkiä. Eli hevosen tai minipossun jätöksiä ei lain mukaan tarvitse taajamassakaan talteen korjata.

Niin, olen ehdolla eduskuntaan, koska siellä on selkeästi tarvetta luku- ja kirjoitustaitoiselle lainsäätäjälle, joka hahmottaa ja jopa osaa ohjata kokonaisuuksia.

Tämä kirjoitussarjani viimeinen osa on omistettu isäni muistolle. Vaaleja tulee ja menee, perheitä ja etenkään parhaita isiä ei.

*Kalle

Kalle eduskuntaan 143!Kalle eduskuntaan 143!