Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kalle lukee lakia, osa 5: Yleisehkösti merkittävälle sähkölaitokselle voidaan pakkolunastaa maata

Lisätty 08.12.2018

Suomen syntymäpäivät vietettiin kunnialla ja taas aika lauantaisaunan. Mutta sitä ennen uuden lain läpikäyminen (toivottavasti) iloksenne.

Nyt on lyhyestä virsi kaunis, kun viimeksi tuli kerrottua pidemmän kaavan mukaan yt-laista. 90 vuotta sitten säädettiin kahden pykälän mittainen laki, joka on yhä sellaisenaan voimassa. Kyseessähän on Laki kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten, joka kuuluu kokonaisuudessaan näin:

--

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:

1 §

Jos sellaista sähkölaitosta varten, jolla on yleisehkö merkitys, tarvitaan toisen kiinteistöä, voidaan maan omistaja tai haltija, noudattamalla, mitä kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen on säädetty, velvoittaa täydestä korvauksesta luopumaan tarkoitukseen tarvittavasta maaalueesta tai alistumaan käyttöoikeutensa rajoittamiseen.

Sellaiseen tarkoitukseen älköön kuitenkaan otettako maata lähempää kuin sadan metrin päästä talonasemasta tahi sen yhteydessä olevasta rakennuksesta tai puutarhasta, paitsi milloin tarkoitukseen ei voida erittäin suuretta haitatta ottaa muuta aluetta.

2 §

Tämä laki, jolla kumotaan 11 päivänä huhtikuuta 1901 sähkölaitoksista valon synnyttämistä ja voiman siirtoa varten annetun lain 3 §, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1929.

--

Koska laki on niin lyhykäinen, etsin sen soveltamisesta oikeustapauksia, mutta en sellaisia onnistu löytämään. Mikäli lakia ei käytetä, niin miksiköhän se on yhä olemassa? Lean-orientoitunut insinööri pitää kummallisena sitäkin, miksi kaikista pakkolunastuksista ei voisi säätää yhdessä laissa. Sen kuvittelisi olevan selkeämpää.

Voisiko olla niin, että jos lainsäätämisen prosessit tehtäisiin nykyisen parhaan osaamisen mukaisesti ja myös versionhallinta olisi tehokkaampaa, niin laista tulisi liian selkeästi tulkittavaa myös muille kuin juristeille.

Etsinpä nyt Suomen perustuslaista, mitä siellä sanotaan pakkolunastuksista, kun jossain ylemmällä tahollahan omaisuuden suojasta tulee säätää. Muuten vasemmistohallituksen olisi liian helppoa sosialisoida omaisuutta suoraan, jos sellainen joskus kansakunnan kohtaloksi vielä sattuisi.

Ja niin sitä löytyi perustuslain 15§ Omaisuuden suoja

--

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

--

Samalla löytyi ristiriita: peruslaki sanoo, että omaisuutta voi pakkolunastaa yleiseen tarpeeseen lailla, mutta tässä pakkolunastuslaissa sähkölaitosta varten riittää, kun sähkölaitoksella on ”yleisehkö merkitys”.

Yleisehkö on eri asia kuin yleinen. Näinköhän menisi perustuslakivaliokunnasta tämän lain säätäminen läpi nykypäivänä.

Mutta tässä sitä tuli taas jo todettua, että lainsäätäjiä tarvitaan vielä. Minä menen nyt saunaan ja tuotan uuden luvun kirjoitussarjaan jälleen viikon kuluttua samoihin aikoihin.

Parahin terveisin,

*Kalle

Kalle eduskuntaan 2019!Kalle eduskuntaan 2019!