Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kalle lukee lakia, osa 11: Työeläkeindeksin muuttaminen olisi vastuutonta

Lisätty 26.01.2019

Kirjoitussarja lakiin perehtymisestä jatkuu tänään ajankohtaisella aiheella. Käsittelemme Työntekijän eläkelakia vuodelta 2006. Käsittely on nyt kapeaa ja kohdistuu pykäliin 97-99.

Niissä säädetään työeläkeindeksistä, jota taitetuksi indeksiksi yleisesti nimitetään. Nimitys ei sitä kuvaa, joten ainakin itse pyrin jatkossa korvaamaan sen lain mukaisella termillä.

97§ määrittää palkkakertoimen seuraavasti:

--

Palkkakertoimen perusteena käytetään Tilastokeskuksen laskemien ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin vuotuisia muutoksia edellisen kalenterivuoden kolmannella vuosineljänneksellä.

--

98§ Eläkkeiden indeksitarkastus on se, jota valtaan pyrkivät vaarit ja muut eläkepopulistit eniten haluaisivat muuttaa:6

--

Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8.

--

Näin ollen tapahtuu seuraavaa: kun työssäkäyvät onnistuvat parantamaan tuottavuutta siten, että saavat lisäarvosta ansiokehitystä, yleisen ansiotason nousu huomioidaan 20%:n painoarvolla ja elinkustannusten nousu painoarvolla 80%. Kuulostaa varsin kohtuulliselta.

99§:ssä säädetään tarkemmin työeläkeindeksin määräytymisestä:

--

Työeläkeindeksin perusteena käytetään Tilastokeskuksen laskemien ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin vuotuisia muutoksia edellisen kalenterivuoden kolmannella vuosineljänneksellä.

--

Mikäli työeläkeindeksiä haluttaisiin tavalla tai toisella sellaiseksi, että se nostaisi työeläkkeitä nykyistä enemmän, jouduttaisiin joko nostamaan heti nyt työssäkäyvien eläkemaksuja - tai ensin syömään eläkevarantoja ja sitten nostamaan eläkemaksuja.

Kirjoitin aiheesta blogiini noin vuosi sitten otsikolla Taitettu indeksi ei poistu. En ala tässä itseäni toistamaan muutoin kun vain muistuttamaan, että eläkemaksut ovat nyt meillä 24,4 % palkasta. Vuoteen -68 saakka ne olivat 5% ja vielä 1986 puolet nykyisestä.

Nyt eläkkeellä olevat saavatkin jo parhaan tuoton eläkemaksuilleen: https://www.etk.fi/tiedote/jo-elakkeella-olevat-saavat-parhaan-tuoton-tyoelakemaksuilleen/

 

Tuotto-odotukset alimitoitettu?

Eräässä keskustelussa eläkeaktiivin kanssa hän perusteli nykyeläkkeiden kovempaa korotustarvetta sillä, että eläkevarantojen tuotto-odotus olisi alimitoitettu. Tiedon hän perusti – yllätys yllätys – Kiljusen mielipiteeseen.

Tätä samaa harhaa, että reaalituotto-odotuksen pitäisi olla 6%, levitetään enemmänkin, joten suitsin nyt hieman sitä.

Pitkällä aikavälillä 6% keskimääräinen reaalituotto-odotus on iso riski. Suotuisasti pitkään kehittyneet pörssikurssit ja alhainen inflaatio helposti saavat uskomaan ikuiseen varmaan tuottoon, mutta näin ei ole ja se on jo nähty ihan viime aikoina. Tällä hetkelläkin kurssit heiluvat siihen malliin, että ekonomistitkin ovat ihmeissään, mitä tulevan pitää. Eläkeyhtiöiden täytyy sijoittaa rahoja myös muualle kuin pörssiin, jolloin silloinkin tuotto-odotus putoaa.

Tällä hetkellä meillä on eläkerahastojen viime vuoden kolmannen neljänneksen sijoitustoiminnan tuottotiedot saatavilla, mutta ei viimeisimmän neljänneksen. Pörssikurssit laskivat todella voimakkaasti viime vuoden lopulla, katsotaan mikä on niiden vaikutus eläkerahastojen sijoitustoimintaan. Päivitän tähän tuoreet tiedot, kun tuo sijoitusanalyysi julkaistaan.

Eläkerahastojen tuottoennustelaskelmat kokonaisuudessaan ylittävät minun, todennäköisesti myös sinun, kuten myös Kiljusen harrastelaskutoimituskyvyn. Muuttujia on todella paljon ja tavoitteena vakaa tuotto, eläkejärjestelmää ei voi riskeerata. Sijoitusinstrumentteja on useita ja jokaisen suhteen löytyvät täyspäiväiset ammattilaiset laskutoimituksia tekemään.

Reaalituotossa on vähennetty inflaation vaikutus, josta syystä se on 0-inflaatiolla yhtä kuin tuotto. Matala inflaatio on hämmentänyt ekonomisteja sekin. Inflaatio oli miinuksella 2009. 2008 inflaatio oli euroajan huipussa, lähes 5%. Jos inflaatio hyppäisi vuoden 1990 noin 7% tasoon, pitäisi saada jo 10% tuotto, jotta reaalituotto olisi 3%.

Itse olen niin hyvin perillä näistä asioista, että en kuvittele yksin osaavani vakuutusrahastojen pitkän aikavälin reaalituottoennustetta laskea paremmin kuin alan parhaat matemaatikot ja ekonomistit. Kiljusen herrasväelle suosittelenkin mieluummin stressitason laskemista ja luottamista järjestelmään. Tässä ei ole kyseessä mikään salajuoni.

Yhtä kaikki, olisi vastuutonta vaarantaa tulevien sukupolvien eläkejärjestelmää asettamalla nyt ylioptimistisia todella pitkän aikavälin tuotto-odotuksia. Jo nykyisetkin ovat kovia, taloustieteen nobelisti Bengt Holmström nostatti toissa vuonna hämmennystä, kun kertoi pitävänsä niitä epärealistisen suurina.

Tässä saattoi nyt tulla jollekin lämmin jo ilman saunaakin. Olen itse kuitenkin tieni valinnut, pyrkyni eduskuntaan ei ole voimakkaampi kuin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, joten miellyttämisen tarve ei toimintaani ohjaa. Toivon todella, että mahdollisimman moni muukin luottaisi eläkeläisten kykyyn ymmärtää järjestelmän toiminta – ja lopettaisi sellaisen uskomuksen ruokkimisen, että indeksikorotusvaraa olisi.

Eläkemaksut ovat jo tapissa – ja omatkin lapseni tarvitsevat vielä joskus eläkejärjestelmää, vaikka suhteessa huonompia eläkkeitä tulevaisuudessa luvassa onkin.

Palataan jälleen viikon kuluttua lauantaina noin samoihin aikoihin, ennen saunaa!

Parahin terveisin,

*Kalle

Kalle eduskuntaan!Kalle eduskuntaan!